Minun paperinukkeni : marraskuuta 2016

Paperinukkeja sadan ja yli sadan vuoden takaa

Nämä pienet paperinuket ovat varmaan sadan, ja yli sadan vuoden takaa. Tarkkaa identifiointia ei itselläni juuri nyt ole.

Peltinen Hellaksen makeisrasia ei toki ole niin vanha. Olen sen saanut 1990- luvun alkupuolella. Hellaksen rasia voisi olla 1950- 1960- luvulta.

Tässä vielä kuvattuna näitä vanhoja paperinukkeja

Lisää vanhoja paperinukkeja

Seuraavat mielenkiintoiset paperinuket ovat myyjältä, joka osti huutokaupasta vanhan lelulaatikon, jonka sisältö on ollut vielä laatikkoa vanhempi. Hänelle myyjä kertoi, että sekä lelut ja laatikko ovat kuuluneet Visulahden kartanon lapsille vuosina 1850 - 1900. Tarkkaa ikää ei ole tiedossa, mutta tuo arvio olisi lähellä niiden ikää.

Lisäksi paperinuket on leikattu lehdestä - katso alempi kuva - joten vanhojen lehtien tuntijat voisivat arvioida todella lähelle paperinukkien iän.
Katsoin tarkemmin paperinukkien takaosan kuvaa ja siellä pojalla on kravatti, solmio. Nykyaikaisia solmioita ei ollut vielä 1800- luvulla. Myös kirjoitus on nykyaikaisella fontilla, tyylillä.
Paperinuket facebook ryhmässä tuli lisäksi puheeksi, että nuket olisivat pöytäteatterinukkeja. Ja kun katsoo tarkemmin yhden paperinuken takaosaa - katso kuva alempaa - niin siinä poika näyttää kuinka näillä nukeilla leikitään. Tietenkin kaikki leikkijät, nuoremmat ja vanhemmat, tietävät, että mielikuvitus on rajana leikeissä, ja samoja nukkeja voi käyttää tietenkin muissakin leikeissä kuin pöytäteatterileikeissä.
Tässä seuraavassa solmion historiaa:

"Vuonna 1924 sai solmio sen nykyaikaisen ulkomuotonsa, kun Jesse Langsdorf New Yorkissa patentoi menetelmän, jolla valtaosa solmioista valmistetaan vielä tänä päivänäkin. Samoihin aikoihin alettiin kehitellä uusia tapoja solmia solmio. Toisen maailmansodan jälkeen solmiot olivat värikkäitä mielikuvituksellisin kuvioin. Solmio osoitti käyttäjänsä identiteetin." http://www.tieroom.fi/solmion-historia

Laitan tähän myös historiikkia Visulahden kartanosta.

"Omistajana oli vuonna 1664 nimismies Markus Johaninpoika Möller. Möllereiltä kartano siirtyi vuoden 1695 jälkeen kapteeni, myöhemmin majuri Gustaf Gyllenspångille, 1705 tämän perillisille, 1724 kihlakunnantuomari Jacob Nidelbergille, sitten hänen perillisilleen, 1730-luvulla kruununvouti Beckborgille ja 1750-luvulla kapteeni Aminoffille. Vuodesta 1753 1820-luvulle Visulahden omistajina oli Jägerhorneja. Sen jälkeen vuonna 1826 isännäksi tuli komissionimaanmittari Henrik Johan Ehnberg, jonka suvulla kartano oli vuoteen 1874 saakka. Säätyläisomistuksen jälkeen omistajana oli muutaman vuoden maanviljelijä Kalle Savonen (Savonius) ja hänen kaksi vävyään Kalle Hahl ja Vilho Pyy. Viimemainitulta kartano siirtyi 1914 hänen vävylleen T.K. Hahlille. (TARK.) Myöhemmin Visulahti on kuulunut Mikkelin Tilat Oy:lle ja vuodesta 1951 Mikkelin kaupungille. Nykyään Visulahti toimii matkailukeskuksena."
http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/index.php?page=mikkelinmlk